21.1.2018 / No comments
CLOSE UPS // 6 YEARS OF BLOGGING
Moi kaikki!
Rakastan viikonlopuissa sitä fiilistä, kun voi rauhassa nostaa kaikki meikit ja ihonhoitotuotteet esille kaapeista ja levittää ne ympäri asuntoa, tietäen että vihdoin on aikaa istua alas ja meikata huolellisesti ilman minkäänlaista kiirettä. Mä oon ainakin meikkaajana just se joka seesteisesti ihailee kauniita pakkauksia ennen kuin pyöräyttää siveltimiä itse tuotteissa. :D Jotenkin mulla myös inspiraatio erilaisiin meikkilookeihin lähtee syntymään ihan eri tavalla kuin kiireisinä arkiaamuina, joten tänäkin lauantaina otin mun laittautumishetken rentoutuksena ja arvokkaana omana aikana. Innostuin pitkästä aikaa laittamaan myös korvikset (mikä ei jälkikäteen todettuna ollut yhtään hyvä ajatus...) jotka sain tädiltäni viimeviikkoisella Venäjän reissullani! Kiinnostaisko muuten ketään postaus Pietarista?
Blogini täytti aiemmin tässä kuussa huikeat 6 vuotta, mikä sai mut vähän menemään ajassa taakse päin ja miettimään, miten paljon mä oon muuttunut vuosien saatossa ihmisenä ja miten se on tähän blogiin vaikuttanut.
Olin blogin aloittaessani 13-vuotias yläastetta käyvä tyttö, joka kuvasi asujaan puhelimen kameralla peilin kautta tai itselaukaisimella... :D Nykyisin yksin asuessani taas joudun perfektionismin vuoksi miettimään, milloin saisin asukuvia edes otettua ja kenen kanssa, sunnittelen asun enemmän kuvien kuin käyttömukavuuden kannalta ja postailen huomattavasti harvemmin juuri siksi, että saisin julkaistua sellaista sisältöä johon olen itse tyytyväinen. Tuossa välissä luonnollisestikin on ollut vaikka minkälaista menoa, esimerkiksi Indiedays Inspirationiin pääseminen, lukion aloittaminen ja sieltä valmistuminen (ja tähän liittyvät kiireet sekä stressi), parisuhteen aloittaminen ja sen päättyminen, muutto eri kaupunkiin ja mitähän vielä...
Anyways, toivon että lukijoina te ootte pysyneet mukana juuri siksi, etten ole se sama päämäärätön tyttö enää, vaan oon tässä pisteessä elämän jatkuvan liikkeen vuoksi. Jos en joskus kirjoita mitään tekstejä viikkoihin tai jopa kuukausiin, se tarkoittaa joko sitä että mulla on huolia ja kiirettä, tai tän hetkisessä tapauksessa sitä, että mulla on älyttömästi ihania ihmisiä ja asioita, joille aikaani pyhitän ennemmin kuin murehdin tästä blogista. <3 Kiitos että olette olleet mukana! Love you.
Rakastan viikonlopuissa sitä fiilistä, kun voi rauhassa nostaa kaikki meikit ja ihonhoitotuotteet esille kaapeista ja levittää ne ympäri asuntoa, tietäen että vihdoin on aikaa istua alas ja meikata huolellisesti ilman minkäänlaista kiirettä. Mä oon ainakin meikkaajana just se joka seesteisesti ihailee kauniita pakkauksia ennen kuin pyöräyttää siveltimiä itse tuotteissa. :D Jotenkin mulla myös inspiraatio erilaisiin meikkilookeihin lähtee syntymään ihan eri tavalla kuin kiireisinä arkiaamuina, joten tänäkin lauantaina otin mun laittautumishetken rentoutuksena ja arvokkaana omana aikana. Innostuin pitkästä aikaa laittamaan myös korvikset (mikä ei jälkikäteen todettuna ollut yhtään hyvä ajatus...) jotka sain tädiltäni viimeviikkoisella Venäjän reissullani! Kiinnostaisko muuten ketään postaus Pietarista?
Blogini täytti aiemmin tässä kuussa huikeat 6 vuotta, mikä sai mut vähän menemään ajassa taakse päin ja miettimään, miten paljon mä oon muuttunut vuosien saatossa ihmisenä ja miten se on tähän blogiin vaikuttanut.
Olin blogin aloittaessani 13-vuotias yläastetta käyvä tyttö, joka kuvasi asujaan puhelimen kameralla peilin kautta tai itselaukaisimella... :D Nykyisin yksin asuessani taas joudun perfektionismin vuoksi miettimään, milloin saisin asukuvia edes otettua ja kenen kanssa, sunnittelen asun enemmän kuvien kuin käyttömukavuuden kannalta ja postailen huomattavasti harvemmin juuri siksi, että saisin julkaistua sellaista sisältöä johon olen itse tyytyväinen. Tuossa välissä luonnollisestikin on ollut vaikka minkälaista menoa, esimerkiksi Indiedays Inspirationiin pääseminen, lukion aloittaminen ja sieltä valmistuminen (ja tähän liittyvät kiireet sekä stressi), parisuhteen aloittaminen ja sen päättyminen, muutto eri kaupunkiin ja mitähän vielä...
Anyways, toivon että lukijoina te ootte pysyneet mukana juuri siksi, etten ole se sama päämäärätön tyttö enää, vaan oon tässä pisteessä elämän jatkuvan liikkeen vuoksi. Jos en joskus kirjoita mitään tekstejä viikkoihin tai jopa kuukausiin, se tarkoittaa joko sitä että mulla on huolia ja kiirettä, tai tän hetkisessä tapauksessa sitä, että mulla on älyttömästi ihania ihmisiä ja asioita, joille aikaani pyhitän ennemmin kuin murehdin tästä blogista. <3 Kiitos että olette olleet mukana! Love you.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti